Ei lohtua, ei toivoa, ei armon palaakaan. Välillämme hiljaisuus tekee tuhojaan. Kaksiomme vankilan vartijoina kahdestaan, viettää meistä kumpikin elinkautistaan.

Portin ollessa auki mä pidän kii. Vaik tää tie veis meidät helvettiin.

Tästä sellistä näkyy vaan se loputon tie jossa oikeus ja vääryys lopult samaa kai lie. Mannerlaatat kääntyy, teet kodista vankilan. Milloin susta tuli mulle Alcatraz?

Milloin tästä kodista tuli vankila?

Suljetulta saarelta joku pääs pakoon. Pokkaa pettää eteisessä viimeistään lakoon. Jos vedestä ja leivästä meist on tehty kumpikin niin vettä riittää kyyneleinä sitä tarjosin.

Portin ollessa auki mä pidän kii. Vaik tää tie veis meidät helvettiin.

Tästä sellistä näkyy vaan se loputon tie jossa oikeus ja vääryys lopult samaa kai lie. Mannerlaatat kääntyy, teet kodista vankilan. Milloin susta tuli mulle Alcatraz?

Milloin tästä kodista tuli vankila?

Tästä sellistä näkyy vaan se loputon tie jossa oikeus ja vääryys lopult samaa kai lie. Mannerlaatat kääntyy, teet kodista vankilan. Milloin susta tuli mulle Alcatraz?

Milloin tästä kodista tuli vankila?