Minut tunsi kaikki naiset kaupungin Ja minä kaikki naiset tietenkin Charmia riitti vaikka jakaa muillekkin
En tiedä minkälainen oli casanova aikoinaan, mut sanon teille vaan Että jotain kyllä tiesin minäkin
Mä vannoin etten koskaan mene naimisiin En rahojani tuhlaa sormuksiin En koskaan helly naisen kyyneliin
Mut surullinen on laulun loppu, arvaatko sen Mä ostin sormuksen, lopun laululleni silloin sanoin tahdon
En kerro kuinka jouduin naimisiin Ehkä viimein sorruin naisen kyyneliin Tai vaimon tuomiin pieniin kaksosiin Tai vaimon tuomiin pieniin kaksosiin Tai vaimon tuomiin pieniin kaksosiin
Lyrics are submitted by user: anonymous. Did you notice an error in the lyrics? Submit a fix. For a legal issue, make a legal removal request.
If you like this song, and want to link this to your site, use the following HTML code: