Koko korttelinsa komein oli Seiska aikoinaan. Lapsilauman riehunnasta ei se ollut moksiskaan. Katto vettä piti silloin, veti savupiiputkin. Eikä ajan hammas reikää tehnyt vuorilautoihin.

(Kertosäe) Mutta pian Seiskan taru päättyy, korttelia koneet saneeraa, pois nyt ruusupuskat joutaa, asfaltin saa kaalimaa. Täytyy hyvästit mun heittää, vanha Seiska revitään. Kivitalot näköalan peittää, kuka täällä enää viiihtyiskään.

Seiskan kellarissa oli salaluola kakarain. Siellä ensi sauhut vedin, siellä selkääni mä sain. Seiskan ovet naukui, portaat paukkui alla askelten, vaikka kuinka hiivin kotiin aina äiti kuuli sen.

(Kertosäe) Mutta pian Seiskan taru päättyy, korttelia koneet saneeraa, pois nyt ruusupuskat joutaa, asfaltin saa kaalimaa. Täytyy hyvästit mun heittää, vanha Seiska revitään. Kivitalot näköalan peittää, kuka täällä enää viiihtyiskään.

Äiti tohvelinsa alla piti koko korttelin. Kakku jäähtyi ikkunalla ja sen minä pihistin. Ja jos isä joskus koitti olla herra talossaan, pokat kaulassaan hän kohta oli herra kaalimaan.

(Kertosäe) Mutta pian Seiskan taru päättyy, korttelia koneet saneeraa, pois nyt ruusupuskat joutaa, asfaltin saa kaalimaa. Täytyy hyvästit mun heittää, vanha Seiska revitään. Kivitalot näköalan peittää, kuka täällää enää viiihtyiskääään...