Tuulen tuomana rantaan saapui särkynyt mies mies vailla satamaa vailla vastaanottajaa
Kaipuun aallot kun pauhaa murtuu vahvakin mies kun mieli karahtaa vasten aallonmurtajaa
Niin ollut on suru laivan harhaan ohjaa hyökyihin hajoaa kun se pohjaa koskettaa
Oi, tuolla sarastaa takaa sielun riuttojen aamussa kimaltaa jokin ainutkertainen kaunis on rakastaa anna toivon kuljettaa vaikka löytäis et väylää turvaisaa
Rantaan kaupunki kasvaa muistot muureille sen niin monta satamaa jätin taakse jokaisin
Kauan kaivata jaksoin kauas toivoni vei voisitpa odottaa tämä koskaan pääty ei
Niin aina on suru meitä hellii hetken kaipuusta kohoaa voima jälleen rakastaa
Oi, tuolla sarastaa takaa sielujen riuttojen aamussa kimaltaa jokin ainutkertainen kaunis on rakastaa anna toivon kuljettaa vaikka löytäis et väylää turvaisaa
Lyrics are submitted by user: anonymous. Did you notice an error in the lyrics? Submit a fix. For a legal issue, make a legal removal request.
If you like this song, and want to link this to your site, use the following HTML code: