Olipa kerran outo mies kulkijan haikeus hahmossaan väsynyt kiilto katseessaan

Hän oli kiertänyt kaukaiset maat nähnyt kun prinssejä haavoitetaan nähnyt kun orjia valtaan kruunataan

Kun eräs yö me sattumalta tiellä kohdattiin hän sanoi näin "mä luotin aina teihin ihmisiin"

Kertosäe: Mut miks' ette nää rakkaus on vastaus kaikkeen Voi miks' ette nää rakkaus on vastaus kaikkeen elämään ja kuolemaan

Mul' oli kiire jonnekin toisella korvalla kuuntelin oliko juopunut tuo mies

Enkä mä ryhtynyt juttelemaan mul' oli tarpeeksi kannettavaa silloin en kaivannut yhtäkään neuvojaa

Mut yhä vain mä muistan, kun hän puhkes kyyneliin ja sanoi näin "mä luotin aina teihin ihmisiin"

Kertosäe: Mut miks' ette nää rakkaus on vastaus kaikkeen Voi miks' ette nää rakkaus on vastaus kaikkeen Kuinka monta epämääräistä jumalaa teille pitää vielä tulla se sanomaan jotta suostuisitte oivaltamaan rakkaus on vastaus kaikkeen elämään ja kuolemaan

Miks ette nää X3

Miks' ette nää rakkaus on vastaus kaikkeen Voi miks' ette nää (rakkaus on vastaus kaikkeen) O-o-oo Kuinka monta epämääräistä jumalaa teille pitää vielä tulla se sanomaan jotta suostuisitte oivaltamaan rakkaus on vastaus kaikkeen elämään ja kuolemaan