Kertsi Mä näen sen, mä näen sen Mä näen uuden huomisen nousen uuteen aamuruskoon Siihen luon uutta uskoo Ei tarvii enään kiskoo Ittensä uusiks rikkoo Mä näen sen Mä näen uuden huomisen

Aurinkoinen aamu ulkona, mut sisällä ukkosta Mihin meenkin porukasta torjutaa Tunnettu nii monta vuotta ja mul ei oo arvoa Oon se jota kohdellaan ku en ois olemassa En tiiä mitä niille tein et ne mua vainoo Muhun kajoo, joka päivä uus osa mua hajoo Siel mä yksin oon, muitten elämää katon Miettien miksen mä voi kuuluu joukkoon Se sattuu ku joutuu yksin kulkee Se sattuu enemmän ku muut silmät sulkee Koko ajan tää vaan raskaammaks tulee Ku alkaa kasautuu päällekkäi nää tunteet Jos sais ees hetken huokasta helpotuksesta Ei tarvis tuntee tätä arvotonta tunnetta Illalla rukoilen parempaa huomista Päivää jona ei tarvis pitää omia puolia

Kertsi

Nii monta ystävää oon menny menettää Siihen et ne musta perittömii huhui levittää En voi käsittää et ne pistää mut kärsimää En ymmärrä ku en oo tehny niille mitään Joka päivä toivon et ne on hyväl tuulella Ettei mua tänään taas vaan satuteta Joka päivä toivon ettei mulle huudella En kestä enään yhtää herjausta kuunnella Se rikkoo ku ne asioita musta sanoo Se rikkoo ku joudun yksin luoda toivoo Vähitellen voimat uskoo mihinkää katoo Usko omaan arvoonsa pikkuhiljaa lahoo Pistää miettimään oonko jotenki erinlainen Ihminen ja vaan muut pystyy näkemään sen Kuljen kyyneleet poskee pitkin vierien Pakotan itteni sanomaan päätä pidellen

Kertsi

Ida Elina: Se on helpompi ohi kävellä Ku seisoo vierellä Mut ei ne mua käsitä Ku ei ne välitä Helpompi on vaa hylätä Kun kulkee käsikädessä Silti viellä kerran päätän Että nousta yritän

Se on yhtä tuskaa ku ne mut aina murskaa Sisin huutaa jättäkää rauhaan Ei meinaa jaksata, tää itteään toistaa Samat asiat tapahtuu aina uudestaa Paloja itsestäni menetän kun väkisin kestän Ku jatkaa yritän ku näkisiki päivän ku mä tiedän Et vapaana elän

Kertsi