Ajoi uudella autolla vavisten Mies kaupan ja teollisuuksien Hänen nimeensä huomion kiinnittää tää

Ei ole helppoa olla nyt keskosen On ulos nauranut Mauno ja Esko sen Siinä on meillä tosi poliitikko Joka lumouksen rikko

On ensin Kau, Kau, ja sitten Ko, Ko Kau, Kau, sitten Ko, Ko Kau, Kau, ja sitten Ko, Ko Kauko, Kauko, Kauko, Kau!

Tuli Wegelius kerran hevosellaan Pankkiholvia koplaamaan Koron korkeus sekoitti tyhmän pään, tään

Siitä toipunut ei hän ollenkaan Aina hoki hän vaan ihan solkenaan Mitä hoki Krisse ja mitä hoki Poni Sitä ymmärrä ei moni

On ensin Kau, Kau, ja sitten Ko, Ko Kau, Kau, ja sitten Ko, Ko Kau, Kau, ja sitten Ko, Ko Kauko, Kauko, Kauko, Kauko!

Kauko, Kauko, Kauko, Kau, Kau, Kou, Kou Kauko, Kauko, Kauko, Kau, Kau, Kou, Kou Kauko, Kauko, Kauko, Kau, Kau, Kou, Kou, Kau!

Tunsimme ministerin virkeän Kunnes ykskaks salkkunsa jätti hän Ja sanoi että minusta ei kirjoittaa, saa

Vaan joku raapusti Kaukolle tositteen Jota Wegelius kirjassa muistelee Hän ei tajuu vaikka kyseessä on ministeri Kauko Juhantalo, Kauko

On ensin Kau, Kau, ja sitten Ko, Ko Kau, Kau, ja sitten Ko, Ko Kau, Kau, ja sitten Ko, Ko Kauko, Kauko, Kauko, Kauko!

On ensin Kau, Kau, ja sitten Ko, Ko Kau, Kau, ja sitten Ko, Ko Kau, Kau, ja sitten Ko, Ko Kauko, Kauko, Kauko, Kauko!

On ensin Kau, Kau, ja sitten Ko, Ko Kau, Kau, ja sitten Ko, Ko Kau, Kau, sitten Ko, Ko Kauko, Kauko, Kauko, Kauko!

On ensin Kau, Kau, ja sitten Ko, Ko Kau, Kau, ja sitten Ko, Ko Kau, Kau, ja sitten Ko, Ko Kauko, Kauko, Kauko, Kauko!

(fade)