Yksin kuljen mä tietäni pitkää nyt vain Kun on luotani poissa mun lohduttajain Mietin miksi hän hyljännyt näin minut on Aivan syyttäkö sain kovan tään kohtalon? Hänen rinnallaan varmaan jo käy joku muu Heidän onneaan seuraa vain taivaalta kuu Kuinka koskaan mä sen tulla voin kestämään? Totuus näin paljastuu, kaikki virheeni nään

Elää kun unohdin Löydä en takaisin Rakkauden kadotin Elää kun unohdin

Silloin mua kiinnosti maine ja kunnia vaan Minut kiihkeä kamppailu vei mukanaan Ihmissuhteista silloin mä piitannut en Nyt sen tuntea saan, yksin kun muistelen Näen vieläkin silmäsi ihmettyneet Minut luotasi kiireiset vei askeleet Voinut silloin mä en sitä vain aavistaa Että näin mulle teet, kaikki pois katoaa

Elää kun unohdin Löydä en takaisin Rakkauden kadotin Elää kun unohdin

Sulle kertoa tahtoisin kaiken mä tään Sisällön mulle antaa sä voit elämään Kaiken vielä jos uudelleen saan aloittaa Aina luoksesi jään, tiedä en parempaa Olen oppinut läksyni vaikean sen Tuskin maailman tärkein mä oon ihminen Nyt jo valmis mä olen sen tunnustamaan Tilaisuutta vain en siihen saa milloinkaan

Elää kun unohdin Löydä en takaisin Rakkauden kadotin Elää kun unohdin