Oon täällä taas on ikävä sua Koskaan en voi tähän sopeutua Tiedä en ajatteletko mua ensinkään

On elämä taas yhtä rimpuilua Luen hotellissa rietasta julkaisua Olen mies joka rakastaa itseään

Vaikka bändi on hieno ja yleisö jees Silti vain kaipaisin kupeesees Mutta miksi et vastaa puhelimees vieläkään?

Oonko vain sinun tumpattu savukkees Jota ei poltettu loppuun ees Olen mies joka rakastaa itseään

Tulen unesta aamuun kalpeaan Mutta silmiä tuskin auki saan Tässä vaiheessa ei laske aamujaan yksikään Itkun kurkusta kahviin saan liukenemaan Poista surua ei surunpoistajakaan Olen mies rakastaa itseään

Eikö rakastaa voi mua ainutkaan Vai onko niin etten ketään pysty rakastamaan Olen mies joka rakastaa itseään