Tulin kotiin ehjin nahoin, sydän vyöryi vereslihaa. Minä tulin katkerasti voiden pahoin, täynnä synkkää itsevihaa, mustin sulin.

Olit polttavasti jäinen, temperoitu täyteläinen, kevyt mutta hedelmäinen, aromikas. Minä kiersin takapihaa, ransukoira yksinäinen mutta rikas.

Sanot pohjoisen ja luoteen, osaat etelään ja itään, ehkä länteen. Vielä pariin sataan vuoteen silloista en muista mitään, paitsi jänteen.

Minä nautin ehtoollista, josta riittää puhumista; kultaisesta pikarista löytyi sähkö. Mitä suotta kiirehditään? Sävy kypsyy Tokajista pehmeähkö.

Vuodet kuin viini Anni Domini Vuodet kuin viini Anni Domini

Vuodet kuin viini Anni Domini Vuodet kuin viini Anni Domini

Haki laulu pelimannin aamuyöllä viileämmin basilikaa. Käsi Padre Giovannin se on pehmeä ja lämmin, vailla vikaa.

Mene, tiedä, väärä kaava. Mahla pakenee ja laava jaloilleen on sijaa saava yli tarpeen. Sydän täynnä, särkevämmin ihmislasten avohaava viruu arpeen.

Vuodet kuin viini Anni Domini Vuodet kuin viini Anni Domini

Vuodet kuin viini Anni Domini Vuodet kuin viini Anni Domini