(Ja sitten sen niminen rokki kuin Rock loppuu kuin seinään.)

Näin Onanian porteilla seisoo mies, joka kusee kengilleen On oranssi aamu, hän mutisee itsekseen Ne pitää meitä koriste-esi-esineinään Rock loppuu kuin seinään

Saan armahtaa muita mutta aina vain, olen armoilla armottomain Olen sulkuviiva siltojen horjuvain Ja ne pitää meitä moottorivaltateinään Rock loppuu kuin seinään

Miksi auringoksi jäisin yöhön kirottuun, nehän tahtovat vain kuun Voi kun pääsisin tähdeksi linnunradan jonkun muun Ne pitäisivät meitä silloin enkeleinään Rock loppuu kuin seinään

Kuulee meri ja tuulee, mies hymyilee, hän kengät pois potkaisee On oranssi aamu, hän tästäkin toipunee Hän kävelee aamuiseen kasteiseen heinään Rock loppuu kuin seinään

(Kiitos. Tuon reaktion me kyllä tallennamme.)