Ku pässii narust tääl mua vedetään, niinku ravut katiskas me tääl eletään. En haluu enää lisää. Yritän pois, mut se imasee mut takas sisään. Synnyttiin kahleisiin, sekoitetaan vilpittömät naamat ahneisiin, Tyytyväisii, vast ku kuolleena makaava. Aion kuolla vapaana.

Suomalainen mies on rautaa, mutta vaan valmistua eläkkeelle hautaan. Suomalainen mies onkin sitten nautaa, ja läski leidi laulaa. Miksen voi laittaa päätäni puskaan? Ajatuskin sellasesta aiheuttaa tuskaa. Tää on sairas maa ja sitä rataa. Miksen mä voi vaan ignorata? Kai mussa on liikaa tunnetta. Nykymaas sitä ei juurikaan tunneta. Eikä tunteita punnita, ja hyvyydel ei saavuta kunniaa. Sun pitää repii kaikki mitä saat, mitä vaan, ja kaikki otetaan mitä jaat, mitä jaat. Ja mitä jää käteen, sen hölmöstä ilmeestä naamassa näkee.

Ku pässii narust tääl mua vedetään, niinku ravut katiskas me tääl eletään. En haluu enää lisää. Yritän pois, mut se imasee mut takas sisään. Synnyttiin kahleisiin, sekoitetaan vilpittömät naamat ahneisiin, Tyytyväisii, vast ku kuolleena makaava. Aion kuolla vapaana.

Ku ymmärtää kaiken antaa kaiken anteeks. Ei mitään henkilökohtasta. Kaikkeuden pyörteet ja kaarteet. Onhan näitä jo kannettuki tarpeeks. Nyt tässä, eli ei missään. Mennee sissään, iha ihimeissään. Se on liian helppoa kertoa, mutta liian vaikeeta vaieta. Se meni läpi jo, emmä vihaa säilöö. Tyhjät säiliöt ja näihin mahtuu paljon. Purjeet on nostettu, pursi on putsattu, kurssi on asetettu. Nyt se on vain lepoo. Eikä tarvi mistään pitää kii. Kaikki mennee niinku pitääki. Itkin ku sipulia kuorin, ja nauroin ku loppuun pääsin.