Polkuja elomme kuljetaan läpi tuulten ja tuiverrusten. On myrskyinen sää vain elämää, ken tahtoo, hän ymmärtää sen. Elomme rikkaus, Rakkaus, on oikukas yhteinen tie. Mut myrskyinen sää kun häviää, meidät se onnehen vie.

Voisinko pyytää näin enempää, ehkä jo annoitkin sen. Toisiko pyyntöni yksikään muutosta huomiseen. Ken voisi laatia elämän, ennalta tietäen sen. Ken voisi vaatia enenpää, uskothan Rakkauteen.

Vihdoinkin löysin mä Rakkauden, kai tiedäthän Rakaani sen. Onnemme meidän se vain on ja päivien tulevien. Elomme rikkaus, Rakkaus, se yhteinen meidän on tie ja myskyinen sää kun häviää, meidät se onnehen vie.

Voisinko pyytää näin enempää, ehkä jo annoitkin sen. Toisiko pyyntöni yksikään muutosta huomiseen. Ken voisi laatia elämän, ennalta tietäen sen. Et voisi vaatia enenpää, uskothan Rakkauteen.

Voitaisko pyytää näin enempää, ehkäpä saimmekin sen. Toisiko pyyntömme yksikään muutosta huomiseen. Ken voisi vaatia enempää, uskomme Rakkauteen.