Kuljin läpi aavikon, kahlasin läpi kuusikon Seilasin yli aavan meren, mutta mistään en löytänyt onnea Mitä nyt jaan, Mitä nyt jaan.

Vaikka kuinka koetin nähdä ja ymmärtää paremmin Ehkä sittenkin ymmärtämättä, vois olla helpommin

Lauluni laulan sulle, kun kesäyön aurinko laskee Ja pohjolan lempeät tuulet vastaa uua uua uua uuu Läpi yön lauluni sulle, se kaikuu järveltä kaskeen Ja pohjolan lempeät tuulet vastaa uua uua uua uuu En tiedä oonko enää sun

Ohitin myös kaupungin, vaelsin ohi tunturin Löysin polun, metsän ja joen Tunsin, et ehkä mä turvassa täällä nyt oon Ja täällä nyt oon

Vaikka kuinka koetin nähdä ja ymmärtää paremmin Ehkä sittenkin ymmärtämättä vois olla helpommin

Lauluni laulan sulle, kun kesäyön aurinko laskee Ja pohjolan lempeät tuulet vastaa uua uua uua uuu Läpi yön lauluni sulle, se kaikuu järveltä kaskeen Ja pohjolan lempeät tuulet vastaa uua uua uua uuu En tiedä oonko enää sun

En tiedä mikä on vaikeempaa, se että muistaa vai se että jotain unohtaa Leikitääks vielä rikkinäistä puhelinta Tuleeks pulloposti perille, viesti nyt tuhkana taivaalle katoaa Kova kuori, mutta sisäl jotain särkyvää Ei oo mustaa valkosella, eikä läpinäkyvää Tiedän ainoastaan vain se mikä on tärkeää Mikä on tärkeää, mikä on tärkeää

Sanat lakkaa olemasta, kirjaimia paperilla Niin kuin tää laulu sulle nauhalla, kasetilla Siinä vasta kysymys, ollakko vai eikö olla Helpottais jos arvottais se kolikolla

Lauluni laulan sulle, kun aamun aurinko nousee Ja pohjolan lempeät tuulet vastaa uua uua uua uuu Läpi yön lauluni sulle, se kaikuu järveltä kaskeen Ja pohjolan lempeät tuulet vastaa uua uua uua uuu uua uua uua uuu uua uua uua uuu