Anna mun kantaa sua kun jalkasi ei kanna, Anna mun olla se josta voi olla varma. Anna mun olla se joka on aina läsnä, Anna mun olla se joka pysyy tässä.

Ootsä koskaa halunnu olla jonku, ja pelänny ku se tunne ei lopu? Ootsä koskaa kattonu peilii, ja pelänny että et riitä? Ootsä koskaa hakannu seinii, ja saanu mielihyvää siitä? Ootsä koskaan tehny samoi virheit, vaik sanoit että et tee niitä enää? Ootsä koskaa hajonnu täysin, joutunu maasta palasii kerää? Tiiätsä mä oon kokenu saman, ollu ilone ja heti perää hajal. Nostanu maasta sen viimese palan, ottanu niskast kii, laittaanut takas. Ollu usvassa, hukassa, tuhkasta laittanu liekkini palaa.

Anna mun kantaa sua kun jalkasi ei kanna, Anna mun olla se josta voi olla varma. Anna mun olla se joka on aina läsnä, Anna mun olla se joka pysyy tässä.

Anna mun olla se, anna mun olla se (ooo-oo-ooo) (anna mun, anna mun) (x2)

Anna mun olla se, anna mun olla se joka pysyy tässä...

Oon hakannu päätäni seinää, joutunu tarkistaa ettei tullu reikää. Oon nähny mitä moni tällä ei nää, ja välil joutunu silmäni peittää. Ollu levoton ja joutunu valvoo, potkinu kivii ja kiertäny palloo. Mietiny et laitanko kuulan vaa kalloo, häviinkö geimin vai taistelen jatkoo. Ja kyl mä oon epävarma nytki, mut haluun et tiiät että et oo yksin. Jengi tietää kenest mä puhun, ja sä tiiät että susta mä puhun. Kaikki nää huhut, must pyörivät jutut, että oon hullu ja musta on tullu, musta sukkanen kilipää, anna, anna mun olla se joka sua silittää.

Anna mun akntaa sua kun jalkasi ei kanna, Anna mun olla se josta voi olla varma. Anna mun olla se joka on aina läsnä, Anna mun olla se joka pysyy tässä.

Anna mun olla se, anna mun olla se (ooo-oo-ooo) (anna mun, anna mun) (x2)

Anna mun olla se Anna mun olla se Anna mun olla se