Nähdään siellä feat. Milia

Mansesteri

syksy saapuu illat pimenee Suomes kävelen hiekkatietä nyt sun luokses saavun kotiisi, mutta en voi koputtaa ovelle keskustelun avaus laskeudun toiselle polvelle sytytän kynttilän, tahdon nähdä sut tarkemmin monii asioita mieles mitähän kertois ensin vihasit huutamista joten sait kaikki hiljaseks tunteet ei tapa, mutta suola haavois kirpasee kyyneleet ei näy sateen kolhimilta kasvoilta sisälläni itkua pitää nyt koitan tuntuu kurjalt antaa ekaa kertaa kukkii haudal rakkauden symboli ei ollenkaan naurata lupasin polvistua edessäs niinku miehet tekee mutta jouduin tekee sen alttarilla arkun edes vaikee jatkaa yksin tällä tyhjäl tiellä jos on olemassa jatkopaikka me nähdään siellä

tää ei jää, ei jää tähän vaikka mun täytyy jäädä keräämään uusii tarinoita kerrottavaksi sulle sit kun, jälleen, sut syliin suljen

se hyminä meni loistaa (?) tunnen sen tutun tunteen taas tuo hymyn huuleen nostattaa pintaan tunteet niiku sun huonees ei mikään enää palaa takas muistot palaa ku takas vaikee niit saada takas olit nii rakas mut en kestäny sua nähdä silleen viime päivinä en tunnistanu samaa pilket tekee nii ilkeet miettii että mä sut jätin yksin unohdin tyystin vaan kun en voinut nähdä silmätyksin en pyydä anteeksantoo, tiedän et nähdään vielä en tiedä millon vielä, mut pyydän anteeks siellä siirrän lehdet pois tieltäs se mitä sust näkee tekoja häpeen se on helppoo sanoo jälkikäteen tartu mun käteen jos sä kuulet kyl mä tarviin apuu ja kun mä seison tässä, oisimpa joku muu ei se tuu koskaan muuttuu, molemmat meistä tietää mä oon jo matkal pyydän anteeks kun me nähdään siellä

tää ei jää, ei jää tähän vaikka mun täytyy jäädä keräämään uusii tarinoita kerrottavaksi sulle sit kun, jälleen, sut syliin suljen

tuhansia tarinoita, tuhansia valintoja mut sun takii koitan muistot maahan lapioida sun äänes vielä vuosien jälkeenkin soi radioissa en pysty kuuntelemaan siks revin pois paristot taas mulla on valikoiva (?) kuulen äänes alinomaa ja se riivaa mua päiväst toiseen ku mammat Karri Koiraa mä en oo mallipoika silti sain sua pitää lähel jos ees pieneks hetkeks käteesi sais pistää käden jälleen tuntee saman lämmön niiku ennen vanhaan sun muisteleminen, vieläkin se tekee pahaa ja vaik sä oot mullas, vähän sä torkut vaan mä odotan sun heräämistäs siks pidän tät sormusta tärkee sä oot kulta oot mun prinsessa Ruusunen sytytän kynttilän haudalles lupaan että murru en ja jollet herää nii me tavataan kai taivaas vielä sit ku on mun aika nii pidäthän mulle paikkaa siellä

tää ei jää, ei jää tähän vaikka mun täytyy jäädä keräämään uusii tarinoita kerrottavaksi sulle sit kun, jälleen, sut syliin suljen

tää ei jää, ei jää tähän vaikka mun täytyy jäädä keräämään uusii tarinoita kerrottavaksi sulle sit kun, jälleen, sut syliin suljen


Lyrics are submitted by user: anonymous.
Did you notice an error in the lyrics? Submit a fix.