Vanha krokotiili

Mari Laurila

Siellä missä hiljaa virtaa Egyptissä Niili eli virran kaislikossa vanha krokotiili; savimöykky naamallaan paistatteli päivää vaan kaislikossa mahallaan se vanha krokotiili.

Rannan kiven kolossa myös eli pieni siili; päivällä se hiljaisena nukkumassa piili, mutta lähti piilostaan Niilin rantaan kulkemaan yö kun oli tosiaan niin musta kuin on hiili.

Silloin myöskin ikävissään tuumi krokotiili: -Kovanlaista purtavaa on faaraoiden tiili kivet kuvapatsaiden, Niilin pohjan aarteiden hylkään nyt mä ruuan sen, niin tuumi krokotiili.

Tietystikin kohtasivat toisensa nyt siili sekä vanha liejukuono Niilin krokotiili: -Minä aion syödä sun, tervetulleen vaihtelun tuotkin ruokalistaan mun, näin sanoi krokotiili.

Tuostapa ei säikähtänyt piikkiniska siili; katsoi toisen hampaita vain viilenä kuin viili: -Ensin kulkee mahallaan, huonot hampaat tahallaan hankkinut on pahallaan, näin kurkisteli siili.

Silloin aivan säikähti se hassu krokotiili; huonot hampaat siitä saa jos ruokana on tiili. Krokotiili kauhistui, kauas toiseen jokeen ui sinne sitten unohtui jäi rannalle vain siili.


Lyrics are submitted by user: anonymous.
Did you notice an error in the lyrics? Submit a fix. For a legal issue, make a legal removal request.