Mietin äiti etten enää kauaa täällä kestä ku tuntuu että kaikki katoo pois ja jäät altani pettäs nään kaikki mut en tunne mitää mitä mun pitäs tehdä? pelkään ettei koht täst leikist enää käsii pestä oon pyörinny pimeessä niinku mut vaan täält pois eristettäs huutanu en oo saanu vastauksii sielt metsäst nää sumuset päivät ei muutu eilisestä mut joku päivä viel sen kulkijan muuttuu entisestä omalla tavalla harmaus on ku janoselle vettä ehkä ilman sitä en arvosta hyvää elettä alan muistuttaa nurkas olevaa pölystä esinettä jol oli käyttöö nyt vaa rojuna muille esitettäs ajatukset riivaa viidakonrummun sydämmestä voisin tehdä alkaa tuntuu ettei näykkää eläkettä elän päivän kerrallaa mietin mitä ihmettä miten voisin selvitä kaiken hävityksestä

Äiti kerro mulle mitä mä oikein säädin vedin miten vedin mut vedinkö väärin niit naruja on satoja takas niit lankoi käärin selvät pelinohjeet mut hukkasinko pläänit Äiti kerro mulle mitä mä oikein säädin vedin miten vedin mut vedinkö väärin niit naruja on satoja takas niit lankoi käärin selvät pelinohjeet mut hukkasinko pläänit

Sääli ei poika tapojansa hoida Eläkekoti syvälle pian on ittensä lapioimas jos ei muutu asenne ei uusii korttei valikoida samalla kädellä loppuu asti siks on turha panikoida kaikki on nii usvasta ja tyhjää tääl sen takii mä tän maailman mustana nään välillä ei pyöri ku silmät päässä ja kun ajatukset juokse nii ei hellitä hetkeskää mun on pakko juosta mut en tiedä määränpäätäni räätäli pojal ei oo kenkii ja äitini on lääkäri ymmärsit varmaa pointin ettei kaikki oo hyvin päässäni siks pakko huutaa apuu lekuri vaa respoi määräsi tukahdutan tuntei lasken kotona päivii monet hukkas ittensä ja on kaikest etäisii edellee tuol on tuhansii samanlaisii äijii en haluu olla yks niistä kerro mitä mä teen äiti.

Äiti kerro mulle mitä mä oikein säädin vedin mitä vedin mut vedinkö väärin niit naruja on satoja takas niit lankoi käärin selvät pelinohjeet mut hukkasinko pläänit