Taas illan tuuli hiljaa pustalla soi Se hämyverhon harmajan seudulle toi Jälleen ilta on kaunehin

Vai mene laulu kaukaa Pustalla pelkästään Taas milloin päivä päättyy Milloin ilta ennättää

Armaansa kanssa kulkee Hän siellä haaveillen Kun iltaverho seudun kauloiseen Nythän tähdet kirkkahasti taivahalla loistaa Tuo tähtein loiste, rauha mielihin se soi

Vai menen laulu kaukaa Se soi niin kaihoisast Kun ilta saapuu Yö kun peittää maan