Enää en tahdo elää Enää en tahdo tietää Enää en tahdo kuulla, kuinka lipevällä suulla meille luvataan ja pois otetaan

Aamulla lehden avasin taas, uudet otsikot, mut niin tuttuu asiaa: taas ne leikkaa ja ne lakkauttaa, ne supistaa ja sopeuttaa Ja niin oon mäkin syypää tähän ahdinkoon Oon niille numero 15728 ja minäkin sairastanut oon Ja silloin joskus kulttuuria harrastin, vaadin puhtaat kadut ja hiihtoladut, tietenkin Mut enää en Nyt itken Osaan se minäkin lakkauttaa, nimittäin lehtitilauksen

Enää en tahdo elää Enää en tahdo tietää Enää en tahdo lukea, kuinka pienintäkään tukea ei tänne saa Meidät unohdetaan ihan tahallaan

Mä uskoin ja luotin ja toivoin ja ootin ja tahdoin mä rakentaa, parantaa, uudistaa Koetin mä kehittää, yrittää, silti ne kaiken vie, eikä mitään jää

Enää en tahdo elää Enää en tahdo tietää Enää en tahdo nähdä kuinka kylästä tästä tehdään jauhelihaa Meidät murskataan Täytyy todistaa, kun murhataan ja siitä palkitaan ja päälle nauretaan paskaista naurua

En enää