Kottilan kuuliaistanssit

Olavi Virta

Menin minä kerran Kottilaan noita paikkakunnan tapojakin oppimaan Oli siellä kuuliaiskekkerit jossa heilu ne pullot ja lekkerit.

Ei kutsuttu ollut mua vieraaksi vaan kunnia oli mulla kuokaksi Ja niinhän se kävi, että ilta multa meni noissa Kottilan kuuliaistanssissa

Heti kun sisälle töllähdin ja haju se nenähän pöllähti Ovensuun nurkas oli porsaita Kukko ja kanat oli kiukaalla

Pärekoris hyppeli vasikka ja tupa oli puolilla lapsia Vaan niinhän se kävi, että ilta multa meni noissa Kottilan kuuliaistanssissa

Hanuri kun alko potpottaa niin kanat alko kiukaalla kotkottaa Vasikkakin siitä niin innostu että tahdissa tanssi kuin riivattu

Porsaat kolisteli kuppia ja kakrat ne kiljuivat tuttia Mutta niin sitä mentiin että liepeet ne lenti noissa Kottilan kuuliaistanssissa

Ja kun morsian ryyppäsi kulhosta niin sekös oli lystiä sulhosta Joka lähenteli uunin pelliä ja kauhalla huiteli velliä

Vieraat ne tuuppivat toisiaan ja aina oli rymyä ja roikinaa Mutta niin sitä juotiin niin paljon kun tuotiin noissa Kottilan kuuliaistanssissa

Loppu se oli perin hassua kun kymmenen pientä nassua nurkasta lattialle asteli ja vinosti he vierahia katseli

Kanatkin lentohon hätkähti ja ne muni että lattia lätkähti Mutta siihen se suli kunnes loppukin tuli noissa Kottilan kuuliaistanssissa


Lyrics are submitted by user: anonymous.
Did you notice an error in the lyrics? Submit a fix. For a legal issue, make a legal removal request.