Niina, oi mikset saavu yöhön tummuvaan Jo kuu kirkas taivaalle nousee loistamaan

Tanssiin käy kaikki toiset yhtä löydä en. Milloin sun naurus mulle helkkyy kutsuen?

Ei jäähdytä vuoriston tuuli kaipuutain Kuutamon hohde on kuin muita varten vain

Saavu Niina nyt kuutamon kultaan Balalaikkojen helke jo soi

On sydän niin kauan hehkunut tultaan En ilman sua riemuita voi

Niina jo nukkuvat jo varmaan vanhempas Kun saavut niin onnen tuot mulle tullessas

Tiedä ei äiti lainkaan Taatto huomaa ei Kerro ei ukki milloin askel tanssin vei

Ja tiedäthän tien luokse vanhan lehmuksen Niin usein sinne johti tiemme yhteinen

Saavu Niina nyt kuutamon kultaan Balalaikkojen helke jo soi

On sydän niin kauan hehkunut tultaan En ilman sua riemuita voi