Mulla on silmät, jotka on nähneet paljon Mulla on suu, joka on sanonut tahdon. Mulla on kyyneleet, jotka eronhetki vuodattaa ja mulla on sydän, jota vielä uskaltaa rakastaa.

Mulla on pelot, jotka järki ei kuule Mulla on pää, joka liikoja luulee. Mulla on kaikki tää, joka tekee musta ihmisen Ja sulla on sydän, joka tänään uskaltaa eniten.

Oon käyny pohjan läpi tarkalleen, joka sentin tutkin vielä uudelleen. Nyt tiedän se kyllä vahvistaa, en silti haluu sinne jäädä asumaan

Valo loistaa niiden läpi, jotka ovat haljenneet kun kipu tulvii haavan yli, mä tiedän matkan alkaneen. Nää kolhut kulkee mukana, en niistä voisi luopua. eikä mua tarvi korjata kun lopulta ei oo mitään vikana.

Meillä on päiviä, kun ei sängystä pois päästä, meillä on aamuja jotka sanoja ei säästä. Meillä on iltoja, kun yksi katse kaiken selittää ja meillä on elämä, rikottuna ehjempi kuin ikinä.

Oon käyny pohjan läpi tarkalleen, joka sentin tutkin vielä uudelleen. nyt tiedän se kyllä vahvistaa en silti haluu sinne jäädä asumaan

Valo loistaa niiden läpi, jotka ovat haljenneet kun kipu tulvii haavan yli, mä tiedän matkan alkaneen. nää kolhut kulkee mukana, en niistä voisi luopua. eikä mua tarvi korjata kun lopulta ei oo mitään vikana.

Valo loistaa niiden läpi, jotka ovat haljenneet kun kipu tulvii haavan yli, mä tiedän matkan alkaneen. nää kolhut kulkee mukana, en niistä voisi luopua. eikä mua tarvi korjata kun lopulta ei oo mitään vikana.

Valo loistaa

Valo loistaa