Kallaveden rannalla, siitä aikaa on jo vuosia kesät vietettiin naapureina isät lähtivät kaloja narraamaan vasten auringonlaskua soutamaan me vain istuttiin laiturilla

Sileitä kiviä etsittiin, rantahiekasta esiin kaivettiin jotain muistoksi mukaan kaupunkiin kaksi samanlaista löydettiin niitä vertasit meidän sydämiin toinen sulle, lupasit sen säilyttää, ikuisesti

Kaksi kiveä rakkaudesta, viiltävästä kaipauksesta niitä vuodet raapii, koittaa murentaa kaksi kiveä rakkaudesta, unelmasta suuremmasta tahtoisin hetken olla sun, kokonaan

Monta vuotta myöhemmin, kadulla sinuun törmäsin asunnolles mentiin iltaa istumaan katseesi ja äänesi minut täysin vangitsi kaikki vuodet palavasti kaipasin nyt ymmärsin

Kaksi kiveä rakkaudesta, viiltävästä kaipauksesta niitä vuodet raapii, koittaa murentaa kaksi kiveä rakkaudesta, unelmasta suuremmasta tahtoisin hetken olla sun

Menneet kiinni otettiin, itkettiin ja naurettiin nuoruuden muistoihin palattiin ja kiven tutunmuotoisen pöydälle laitoit sen sait mut menemään hämilleen olen sun otteessa, on sydän tulessa

Kaksi kiveä rakkaudesta, viiltävästä kaipauksesta niitä vuodet raapii, koittaa murentaa kaksi kiveä rakkaudesta, unelmasta suuremmasta tahtoisin hetken olla sun

Kaksi kiveä rakkaudesta, viiltävästä kaipauksesta niitä vuodet raapii, koittaa murentaa kaksi kiveä rakkaudesta, unelmasta suuremmasta nyt saan olla sun, kokonaan