Rakkauslaulu

Pyhimys

Et oo koskaan sanonu mulle rakas Et oo koskaan sanonu että sä välität Sä tiedät että mä tykkään susta ja ihan millon vaan mun luokse sä tulla saat Voin tehä sulle kolon tohon viereen, mut tiiän et, jos jotain alan suunnittelee se menee vaan salettiin pieleen, draaman laki mikä lienee Oon kuvitellu valmiiks neljäsataakaksyt kertaa sen painanu mielee miten mä oisin, keittäisin teetä, sanoisin älä saa rakkoa kieleen, ja sit sä naurausit ja sit sä tajuisit että mä olisin sulle oikeestaan just täydellinen Tai sit sä nauraisit ja sit sä tajuisit, kuinka nolo mä oon

Ja mä luulin löytäneeni oman mussukan Sulle korvaan kuiskasin mun rakkaimpain Sä sanoit mulle hei, Mikko ystäväin ja ja, ja katoit mua silmiin ja näytit näin

Ei tää ollutkaan, ei tää ollutkaan, se rakkauslaulu Ei tää ollutkaan, ei tää ollutkaan, se rakkauslaulu Oon yksin

Ammuin päähän itteeni.. hernepyssyllä, mut sä et kuollu mukaan vaan sanoit muutan syksyllä Alle palmujen, anellu mä almui en, seisoin yksin dösärillä niinku Janos Valmunen Sä väsyit kylpyhuoneeseen, mä sammuin vessaan Tein sust laulun telkkariin, nyt sillä kai sua testaan Et muistats ä ees mua, mul on yhä sama kipinä, biisist tuli platinaa mut sua mä en saanu ikinä Et ees koskaan sanonu mulle pahasti, vaan hyvästi Eikä silleen oikeesti koskaan riideltykään Mä haluaisin olla sulle enemmän, ja ihan millon vaan mun luokse sä tulla saat, ei vittu miten nolo mä oon

Kun mä luulin löytäneeni oman mussukan Sulle korvaan kuiskasin mun rakkaimpain Sä sanoit mulle, hei Mikko ystäväin, jaja ja katoit mua silmiin ja näytit näin, näytit näin

Ei tää ollukkaan, ei tää ollutkaan, se rakkauslaulu Ei tää ollukkaan, ei tää ollutkaan, se rakkauslaulu Oon yksin


Lyrics are submitted by user: anonymous.
Did you notice an error in the lyrics? Submit a fix.