pohjakerroksessa ollaan pidättelen itkuu et voin sanoo et vaan trollaan kaikkihan sen tietää sä luit sen jo rumbasta sun on parempi vaik katuojassa ku mun kanssa

niin kovaa, muututaan ei poikaa tunne mutsikaan kahtsataa kaasuttaa ei puu nää omaa skutsiaan ei rikast näin niukast tuu mies juo niin paljon limsaa, et liukastuu ilman sua mul ei oo nadaa ja muuta itsesäälistä dadaa

ja mun pää räjähtää kun hissistä jään ja kolahtaa tää jos sun jälkeen on elämää tiedän et parempi on yksin olla vaan

kaikki mitä viivan alle jää kaikki mitä viivan alle jää

loppu tiiliseinän kokosena setelinä elämäni jakokulma ja jakojäännös on minä ura veeäs perhe ei pysty päättää se hissi meni jo redi or not sä jäät tääl

menetän molemmat tajuun alaovella elämä ei opeta maaliin asti sokeena

mä viillän ranteet vaik päällimmäinen ajatus on anteeks kaikki miten saisit täst versest kii sul on nii eri perspektiivi

ja mun pää räjähtää kun hissistä jään ja kolahtaa tää jos sun jälkeen on elämää tiedän et parempi on yksin olla vaan

kaikki mitä viivan alle jää kaikki mitä viivan alle jää