Ofelia Ofelia Ofelia jota virta ei huolinut Ofelia Ofelia Ofelia jolla on lunta huulilla joka on meren pohjassa liikkumattomana
tänään lakkasin tappamasta itseäni olen yksin rintoineni reisineni kohtuineni särjen vankeuteni työkalut särjen tuolin pöydän vuoteen hävitän taistelukentän joka oli kotini
Ofelia Ofelia Ofelia jota virta ei huolinut Ofelia Ofelia Ofelia jolla on lunta huulilla joka on meren pohjassa liikkumattomana
repäisen auki ovet jotta valo pääsee sisään ja maailman huuto katso rikon ikkunan
revin verisillä käsilläni niiden miesten valokuvat joita olen rakastanut ja jotka ovat käyttäneet minua vuoteessa pöydällä tuolilla lattialla sytytän vankilani palamaan heitän vaatteeni tuleen revin rinnastani kellon joka oli sydämeni
Ofelia Ofelia Ofelia
menen ulos kadulle vereeni pukeutuneena
Lyrics are submitted by user: anonymous. Did you notice an error in the lyrics? Submit a fix. For a legal issue, make a legal removal request.
If you like this song, and want to link this to your site, use the following HTML code: