On liian viilee sun lakanois (liian viilee) On liian viilee kun sä lähdit pois (pois)

Mut mä tuun bäckii, joo mä tuun mä tuun äkkii, ei tarvii palella peittelen sut lämpöseen täkkiin (näin on)

Mä haluan et se oot sinä eikä kukaan muu Ja meidän väliin ei ikinä koskaan kukaan tuu Mä katson sua Ja mä sua Tunnetko lämmön välillämme Joo mä kuulen lämmön äänissämme En haluis enää enempää Enkä haluis lähtee kävelemään On liian karu olla ilman ketään Me kohdataan, sulla ei oo illal enää Viilee sun lakanois (liian viilee) On liian viilee kun sä lähdit pois

Sä tuut mieleen, hymy suun pieleen Ja mä palaan pian takaisin Lämpöön sun viereen Mä haluan et se oot sinä eikä kukaan muu Ja meidän väliin ei koskaan kukaan tuu Mun täytyy taas mennä Mut mä lupaan että Vaikka lähden sun luota mun sydän pysyy sun luona

Ilta myöhä, kello käy melkein yötä Ja kuljen ilman sua, on vaan liia työläst Huomenna ois työtä, mut pitäskö nousta ja syödä Katselin sun kuvii taas, sen kyllä myönnän Vaik oonki vahva, ilman sua en jaksa Partakin päässy kasvaa, tuntuu et ajoin sen vasta Oot mun ra-kas ja ootan et tuut ta-kas Sä oot paras parhaista ja tahdon sulle pa-rast

Viilee sun lakanois (liian viilee) On liian viilee kun sä lähdit pois Mä palaan taas (yea) Sua halaamaan Ja samalla tuun palauttaa lämmön sun lakanaan Mä haluan et se oot sinä eikä kukaan muu Ja meidän väliin ei ikinä koskaan kukaan tuu On liian viilee sun lakanois (liian viilee) On liian viilee kun sä lähdit pois

Mä oon takas taas, muut akat saa etsii omansa Lämmitän sua rakas vaan Mä haluan et se oot sinä eikä kukaan muu Ja meidän väliin ei ikinä koskaan kukaan tuu