Minä kuljen yksinäin on kuollut rakastettuni On kuollut koko kaupunki on linnut vaienneet

Tuota miestä rakastin niin hänen suutaan, hänen silmiään hänen käsiään, hänen sydäntään On suru jäänyt vain on suru jäänyt vain

Tutuilla kaduilla on autiota pimeää Ei varjot enää yhteen käy ei helise soittimet

Noita katuja rakastin niin ja taloja niiden varsilla ja puita niiden reunoilla Kun kuljin kanssasi kun kuljin kanssasi

Sinun unesi pitkä on on sakea viini unien Ja pimeys unen metsien et toista reunaa nää

Sinne minua houkutat yhä syvemmälle luoksesi yhä lähemmäksi luoksesi Sen metsän uumeniin sen metsän uumeniin