Yksin oon valvonut tuhannen yötä valvonut ,miettinyt meitä Etsinyt sua vaikka ollut oot myötä itkenyt kyyneleitä.

Ei mikään voi olla kai kauniinpaa kuin tunteensa toiselle antaa. Mutta kun kerran sen kadottaa on pettymys raskasta kantaa.

Jääseppeleen, mä sulle laitan eteiseen. Se merkkinä rakkautemme päättyneen. Jääseppele, olkoon muisto yhteinen. Kunnes aurinko sulattaa lehden jäätyneen

Miksi on toinen vain rakkaampi toista kuka sen kertoa voisi Miksi ei tunteet mun rinnassain loista vaik sinä, ne minulle toisit.

Satujen linnaa kun etsitään, on sinne niin vaikeaa päästä. Ja vihdoin kun onnistuu löytämään se tehty,on kuitenkin jäästä.

Jääseppeleen..........