Et ollutkaan yksin

Tamu

Vaikket enää uskonutkaan Aamu nousi uudestaan Vihdoin tajusit et kuitenkaan Koskaan ollutkaan yksin, et ollutkaan yksin

Tornin rakensit ja kiipesit Ypöyksin sen katolle Yöt ja päivät sitä vartioit Et ketään päästänyt lähelle

Ja horisontissa näit pimeyden Tunsit petojen sua vaanivan Reunalla viimeisen erämään Sä halusit vain nukahtaa

Ja vaikket enää uskonutkaan Aamu nousi uudestaan Vihdoin tajusit et kuitenkaan Koskaan ollutkaan yksin, et ollutkaan yksin

Siinä maailman reunalla Ja sen viimeisellä rannalla Vain hiekanjyvä linnunradalla Et kai mihinkään matkalla

Kunnes tornistas näit valon kajastavan Kuulit sen laulavan Ja pedot kauaksi katosi Tuulet vapaana taas puhalsi

Ja vaikket enää uskonutkaan Aamu nousi uudestaan Vihdoin tajusit et kuitenkaan Koskaan ollutkaan yksin, et ollutkaan yksin

Ja vuodenajat marssi ohi niinkuin sotilaat Ne poltti sillat, peitti tuhkalla maat Mut et kuitenkaan Hei, sä et ollutkaan yksin, et ollutkaan yksin

Vaikket enää uskonutkaan Aamu nousi uudestaan Vihdoin tajusit et kuitenkaan Koskaan ollutkaan yksin, et ollutkaan yksin

Ja vuodenajat marssi ohi niinkuin sotilaat Ne poltti sillat, peitti tuhkalla maat Mut et kuitenkaan Hei, sä et ollutkaan yksin, et ollutkaan yksin


Lyrics are submitted by user: anonymous.
Did you notice an error in the lyrics? Submit a fix. For a legal issue, make a legal removal request.