Hymyilevä junailija oven mulle aukaisee, ensiluokan nojatuoli jännityksen laukaisee. Puren palan omenaa ja alan ajatella, miten hyvä junassa on matkustaa. Ei tartte tietä tuijotella, jännitellä niskaa, junamiehet puolestamme kaasun, jarrun viskaa, panoraama, elokuva ikkunassa aina, hiton hyvä junassa on matkustaa!

Jo Jurvan Matti aikanansa osuvasti lauloi kuinka Åki Pohjanmaalla Anniansa kauloi, taisi Iki-Kiantokin lausua sen silloin, kuinka hyvä junassa on matkustaa: Kun hän Turjanlinnastansa Pressanlinnaan tuli, niin keskustelu tähän tapaan sujuvasti suli: "Hyvinpä näyt voivan, vaikka olet kohta sata, ensiluokan vaunussa on tunnelmaa."

Näitä tässä aatellessa, juuri hiljaa mietin, kun ovi aukee, akka lausuu: "Ai, oot täällä siekin! Anna, kun mie povaan sulle, kerron, miss' on naises. Mie kyll' osaan elämält' ennustaa." Akka ottaa kädestäni, tutkii pari viivaa, kertoo, että sydänsurut kovasti mua riivaa. Silloin kuuluu käytävältä käskevänä ääni: "Tuuha pois jo Albertiina, vaihtu juuri lääni!" Vaikk' on ajat muuttuneet ja muuttuvat ne aina, hiton hyvä junassa on matkustaa!