ISÄ VANHA VALJASTI

KUN ISÄ VANHA VALJASTI SEN LIINAHARJA HEVOSEN JA ANTOI MULLE ONNEN OHJAT KÄTEEN. JA KÄSKIHÄN SE MAAILMAN LAVIOILLA TEILLÄ MUN ONNEANI TAVOITTELEMAAHAN.

JA MINÄ POIKA RAITILLA AJELEEN JA LAULAN JAKÄRRYNPYÖRÄT URKUJA VAIN SOITTAA MISSÄ ON NE YSTÄVÄT, MISSÄ ON NE TUTTAVAT KUN OLEN NÄINKIN YKSIN VAIN MINÄ JÄÄNYT.

KUN LAULELEN LAULELEN, AIKOJENI HUVIKSI JA LAULAESSAAN IKÄVÄN VOI TULLA. ON HOPEASTA SILAT MINUN HEVOSENI SELÄSSÄ JA KULLASTA ON VAIN KELLOJENPA KIELET

JA KYLLÄ MINUN HEVOSENI JAZZIN VERRAN TANSSII JA ITE OSAAN REMPSEÄSTI LAULAA KUN AJAN MINÄ KILOMETRIN AJAN MINÄ TOISEN KOLMALLENELLA TÄYTYY MINUN VAIN JÄÄDÄ.