Yö tumma peittää jo maan tähdet loistetta antaa ken, auttais kulkijaa joka yksinään taivaltaa tieni tää usein mutkainen on vaanii myös vaarat tielläni kun ihminen sitä taivaltaa niin tekee se usein haavoja

rakkaus kaunis on kun sen löytää voi rakkaus sammumaton kahden ihmisen pettymys katkera on jos menettää viereltä ystävän joka rakastaa

sä kerran mulle valas vannoit kauneimmait sitten unhoitit mun kokonaan mutta vieläkin mä tänään lausuisin sua vain mä rakastan rakastan ainiaan

kauanko täytyy mun onneain odottaa saapuuko luoksein se milloinkaan onnen näin kulkevan se jonkun saavuttaa mut ohitse mun, se kulkee vaan onnen näin kulkevan se jonkun saavuttaa mut ohitse mun, se kulkee vaan sua rakastan vieläkin sen uskothan sua unhoittaa en voi, mä milloinkaan siksi vieläkin mä tämän lausuisin sua vain mä rakastan rakastan ainiaan rakkaus kaunis on sen omistat rakkaus sammumaton niin se luotu on