Viimeisen kerran hälytys laukeaa, ehkä et pakoon ehtisi juoksemaan kaduille, jotka jatkuvat loputtomiin

Kauppoja, ostoskeskuksia täynnä valoja, vartijoita, joiden silmät palavat inhoa sinun kaltaistesi

Vuoksesi olen aina huolissani vaikka se, mikä kiertää suonissasi ei ole verta, se on elohopeaa

Mitä ne tekemään tulisivatkaan sinulle? Jossain vain käsi katkaistaan, vuoteemme, en nukkumaan yksin pystyisi

Ne ovat tottuneet saamaan sen minkä haluavat, meidän kodissamme kaikki tavarat mahtuvat sinun taskuihisi

Vuoksesi olen aina huolissani vaikka se, mikä kiertää suonissasi ei ole verta, se on elohopeaa