1. On autuutta suurta, kun kulkea saan, Sun turvissas Herrani, taivaan ja maan. Kun polku on synkkä, ei valoa näy, Sä eksyvän rinnalla auttaen käyt.

2. On autuutta suurta, on kädessä Sun, Mun eloni taipale, armahdetun. Kun luoksesi kerran mun perille viet, Soi lauluni kiitosta kaitaisen tien.

3. On autuutta suurta, mä kirkkauden nään Kun hiljaa Sun ristisi juurelle jään. Tie armosta taivaaseen auennut on, On onneni luonasi loppumaton.

4. On autuutta suurta, kun rakastavan, Mä katseen nään silmissä Vapahtajan. Ja kuulla saan äänensä kutsuvana: Käy sisälle, kaikki jo on valmiina.

hm, fis1