Eilen kohtasin sut kaupungilla tai hetken uskoin jo niin kun katseemme kohtasivat pienen hetken se vei ajatukset lupauksiin

Muistatko kuinka silloin halveksimme niitä jotka on antautuneet? jotka huolella rakentaa vain vankilaansa vaikka sielunsa on hukanneet

Vaan joka sydämeen, taskulamppuineen se aina saapuu katsomaan huoneen josta pakene ei, vaikka vuodet jo vei pois kaiken jolla voi liittyä juoneen

Kertosäe: Minä joka muistelen sinua tahtoisin tietää vielä oletko katsonut untamme jossa ei vuodet koskaan vie valheisiin?

Kertosäe2: Minä joka muistelen sinua tahtoisin tietää vielä uskotko valtakuntamme nousevan tuhkasta niin kuin aina haaveiltiin? Meidän valtakuntamme nousevan taivaisiin kerran uskoimme niin

Muistatko kuinka oli helppo silloin seitsemäntoistavuotiaan piirtää rajat siihen valtakuntaan jonne tärkeimmän mukaansa saa?

Se joka sydämeen, taskulamppuineen aina saapuu katsomaan huoneen josta pakene ei, vaikka vuodet jo vei pois kaiken jolla voi liittyä juoneen

Kertosäe: Minä joka muistelen sinua tahtoisin tietää vielä oletko katsonut untamme jossa ei vuodet koskaan vie valheisiin?

Kertosäe2: Minä joka muistelen sinua tahtoisin tietää vielä uskotko valtakuntamme nousevan tuhkasta niin kuin aina haaveiltiin? Meidän valtakuntamme nousevan taivaisiin kerran uskoimme niin

Kun luulin nähneeni sut kaupungilla toivon ettet se hän ollutkaan Se käänsi katseensa kuin torjuen niinkuin häveten kahleitaan

Kertosäe: Minä joka muistelen sinua tahtoisin tietää vielä oletko katsonut untamme jossa ei vuodet koskaan vie valheisiin?

Minä joka muistelen sinua tahtoisin tietää vielä uskotko valtakuntamme nousevan tuhkasta niin kuin aina haaveiltiin? Meidän valtakuntamme nousevan taivaisiin...