Se ois Nörtti-Joona tullut taloon Ja kun alkaa räpit lentää pyrkii molemmat pojat pakoon Rubert se ois nyt maksun paikka Sä säälittävä kirppu, ikuinen taakka Kun tänään saat iskä niin kädestä, tuut lentään aina kuuhun saakka Kahden vajaan pojan kanssa alkaa täyttyy kiintiö En toista mä tarvi Mulle riittää ADHD-vintiö Toinen sen sijaan pelosta kärsii Hupparin käpertyy, hihaansa järsii Kukapa tota poikaa huolis? Helpompaa ois jos pois kuolis Ei ois koskaan pitänyt ees lähtä leikkiin isää Halusin vain saada tienattua lapsilisää Oman kurjan elämäni ahdingossa vietin ja siksi teiltä tampioilta huvinpidon kielsin

Koulukäytävillä huudeltiin ain "Nörtti herää!" Uhkailivat "Pian saat maasta hampaitasi kerää" Latasin takaisin verbaalisesti Sain iskuja "Lue sun rukouksesi" Mut tiesin jos väkivaltaa käytät paljastat vain heikkoutesi Heikoksi mä taisin kasvaa Hommat ei koskaan alkanu natsaa Päivä päivältä muistutin saastaa Pikkuhiljaa se alkoi raastaa Silloin mä synkimmän juoneni punosin Tyrmässä tekoni häpesin Lapasesta lähti. Kaduttaa Mut mennyttä ei voi enää muuttaa Minkä sille mahtaa Olin nurkkaan ahdettuna Vaimokin mut jätti : "Mä en jaksa enää sua" Yksin kahden pienen pojan kanssa jäin mä kotiin Mut aivan turhaa olis lähtä naisen kanssa sotiin Kävin pohjalla Kaikki alkoi masentaa Tunnen tuskaa Sisäl riipii Jatkuvasti ahdistaa Voi kumpa jotenkin vois tämän olon jakaa Jos löytyis edes joku joka syntini vois kantaa Ymmärrätkö viimein miksi päätin pitää sinut? On helpompaa kun sinä täällä puolestani kidut Mä haavani päätin puhdistaa ja elämäni uudelleen aloittaa Vahva mä oon, ei haasta mua kukaan Ei mua voi mikään satuttaa Esteenä enää ei oo kiusaajat tai vaimo Mulle riittää että sä oot syntini kaivo Jos riitaa haastat kuulet sanat mitkä äitisi aikanaan: "Rakas onnea matkaan! Sä ansaitset turpaan!"