Joki

Anssi Kela

Joen mutkassa on talo Pieni tila peltoineen Pihamaalla suuri koivu Joka nousee korkeuteen Kun olin nuori poika Tuohon koivuun kiipesin Ja kauas maailmaan ääriin Sieltä nähdä yritin

Joen rantaan, tähän paikkaan Isoisä aikanaan Saapui kirkkain silmin Toteuttamaan unelmaa Omin käsin raivas pellot Kaatoi yksin suuret puut Maailman jääräpäisin mies Isoisä vastaan muut

Minä menen joen luokse Katson vettä virtaavaa Se uupumatta juoksee Kohti merta suurempaa Vuodet vaihtuu, aika muuttuu Työ ei milloinkaan Isät raataa, he metsät kaataa Ja pojat perii maan Joki virtaa vaan

Suomi joutui sotaan Ja isä syntyi maailmaan Jossa leikkimisen sijaan Pojat pantiin raatamaan Toimeentulo oli niukkaa Hän varttui känsät käsissään Kirkonkylään muutti tyttö Jolla oli nauru silmissään

Pari vuotta häiden jälkeen Isä sai tilan hoitaakseen Ja minä olin vuoden vanha Kun äiti muutti taivaaseen Hän oli mennyt jokeen uimaan Ainakin niin uskotaan Häntä löydetty ei koskaan

Minä menen joen luokse Katson vettä virtaavaa Se uupumatta juoksee Kohti merta suurempaa Vuodet vaihtuu, aika muuttuu Työ ei milloinkaan Isät raataa, he metsät kaataa Ja pojat perii maan Joki virtaa vaan

Isä alkaa olla vanha Voimat hiljaa häviää Nyt eläimet ja pellot Kaipaavat uutta isäntää Minä olen ainut lapsi Ei ole ketään muutakaan Joka isieni työtä Pystyisi jatkamaan

En tahdo tätä taakkaa Tahdon oman elämän Saatan olla isän poika Vaan en silti ole hän En vanhan miehen silmiin Enää pysty katsomaan Mutten kuulu tähän paikkaan

Minä menen joen luokse Katson vettä virtaavaa Se uupumatta juoksee Kohti merta suurempaa Vuodet vaihtuu, aika muuttuu Työ ei milloinkaan Isät raataa, he metsät kaataa Ja pojat perii maan Joki virtaa vaan


Lyrics are submitted by user: anonymous.
Did you notice an error in the lyrics? Submit a fix. For a legal issue, make a legal removal request.