Kuin puinen lumihiutale, lastu karkaa tuuleen Hän veistää kehdon lapselleen, syntymättömälle Hän kirjeen kotiin kirjoittaa, kysyy rakkaimmaltaan: Sä tunnetko jo liikkeen sä? Uuden ajan siellä

On jouluyö vaan tykit nuo ei tuoneet joulun rauhaa On jouluyö vaan sotilaat ei saaneet joulurauhaa Vaan vielä tulee joulu kun luonas olla saan Ja päivä ilman sotaa me silloin kohdataan

Hän muistaa talot, kylätien Syksyn varjon siellä Kun kulki loppuun marraskuu, kävi käsky mennä Nyt päällä järven jäätyneen hän katsoo ikuisuuteen Ja näkee taivas, näkee kuu Hän yli rajan kulkee

On jouluyö vaan tykit nuo ei tuoneet joulun rauhaa On jouluyö vaan sotilaat ei saaneet joulurauhaa Vaan vielä tulee joulu kun luonas olla saan Ja päivä ilman sotaa me silloin kohdataan

Hän näkee tupaan lämpimään Kun laukaukset raukee Hän näkee kehdon keinuvan Kun silmänsä nyt sulkee

On jouluyö vaan tykit nuo ei tuoneet joulun rauhaa On jouluyö vaan sotilaat ei saaneet joulurauhaa Vaan vielä tulee joulu kun luonas olla saan Ja päivä ilman sotaa me silloin kohdataan Vaan vielä tulee joulu kun rauha peittää maan Ja päivä ilman sotaa mä kotiin tulla saan

Kuin puinen lumihiutale Lastu karkaa tuuleen