Uskonut en että vois ollakaan onneni taivas näin päällä jo maan. Tunteilla joita en tiennytkään oven sä aukaisit elämään.

Uudelleen uudelleen kuiskaan mä vain uudelleen huulesi on huulillain. Rakkauden tunteen silmissäs nään, nyt sekä aina vierelles jään.

Niin monta kertaa jo syys lehdet vei, yhteinen onnemme tää kuihdu ei, Mun käsivartes sua kannatta, sun sielus lämpö mua johdattaa.

Uudelleen uudelleen kuiskaan mä vain uudelleen huulesi on huulillain. Rakkauden tunteen silmissäs nään, nyt sekä aina vierelles jään.

Nyt on vain muistoja kyynelissään hiljaiset illat haaveisiin jäin, unelmia onnen todeksi saan huomiset kaikki kanssasi jaan.