Eilen kruunua oksista punoin, heitin mereen, en laskenut päähäni kirjassa kerrottiin vanhan ystävän kuolleen kesken matkaa nämä päivät on lyhyitä, lyhyemmiksi käyvät silti tai juuri siksi tunnen, että jokin kasvaa.

Nyt tarinat huuhtoutuvat mereen virran mukana se tuo syksyn lehtiä ja kevään suurta tulvaa.

Tämän halusitko minulle opettaa tämänkö tahdoin nähdä kun kävelimme pimeässä peläten ja viluissamme aina rantaan asti. Taivaalla ei kuuta näy onhan silti tähdet on vielä kesä mutta kohta on syksy.

Kerto: Hei, jos unohdat kaiken silloin tulen takaisin, otan osani, luovin elokuun virtaa. (2x)

Aamulla löysin hietikolta rakastelun jäljet nuotiopaikan ja tyhjät pullot, jotain tummaa niin kuin verta vieläkö kauan tänne täytyy tulla jotain hakemaan olitko se sinä, vai? En taida muistaa, välittää.

Nyt tarinat huuhtoutuvat...

Kun katsot molemmilla silmillä, on vain tanssi, ei mitään muuta mutta päästäksesi sinne sinun on kuljettava loputtomat kilometrit meren rannassa vaahto ui, linnut viistää vettä on vielä yö mutta kohta on aamu.

Kerto (2x)