Eikö se riitä, siellä aukeavat kultaiset portit päivään uuteen ja vielä pyöri Maa? Eikö se riitä, sinua rakastetaan paljon ja aina enemmän ja sinuun luotetaan? Eikö se riitä, että joskus harvoin kätesi piirtää rajan kestävän ja todellisen?

...Valo viipyy matkallaan. ...Päivät vaihtaa kasvojaan, ...ja sinä kuljet läpi hehkuvan maailman.

Eikö se riitä, vielä pakahtuvat tunteesi monta kertaa rikkinäisen kauneuden edessä? Eikö se riitä, aina kohoavat hohtavat uudet reitit aamupäivään matkasi tiellä?

...Aika vyöryy radallaan. ...Tuimat tuulet pettää maan, ...ja sinä kuljet läpi hehkuvan maailman.

On joskus kasvoillasi kivun kartta ja joskus auringon seitti, ja tiedät olevasi vielä täällä. Ei mikään tapahdu huomenna.

...Valo viipyy matkallaan. ...Päivät vaihtaa kasvojaan. ...Aika vyöryy radallaan, ...ja sinä kuljet läpi hehkuvan maailman.