Ole sinä minun päivälintuni öisten siipien lento hämärä puutarha missä nainen kantaa loputtomasti hiuksiaan hän on lasia, hän on lehtikultaa ja sisällään kasvaa puu se on suuri tammi lehdessään pääskynsiipi oksille sen turvaan käy

Ole sinä minun sinettini loitsujokien meri johon virtaa sanat auliit antaa aavistuksen onnestaan kun rukous istuu vuoteella kultaharja kädessään luo silmät minun katseeseeni hymyilee ja hymyilee ja nauraa

:;Tuuli vie etelään melkein tähtiä nään yllä rakkaani siunatun pään:;