Viimein tulet aavikon laitaan Tänne, missä kartta ei päde Tänne, missä neuvot ei auta On sisälläsi tuulista

Tyhjä kyltti nuolen suuntaan Näyttää tietöntä taivalta Edessä puolen elämän määrä Matkaa hiekan kiusaamaa

Kerto Ja tämä on lupaus Mitään et mukaasi ota Ja tämä on uhkaus Mihin menet, siellä oot Mitä ikinä pakenet Se odottaa sinua siellä Mitä ikinä haluat Se muuttaa muotoaan

Puutarha hiljainen, hylätty Ei suljettu vaan unohdettu Ei lukittu vaan kadotettu Tuhkan peittämin lehdin Keskellään lampi ja puu Musta lampi, punainen suu Sen marjoista on lunnaat Suunnattomat maksettu Istut siellä syksyn tullen Sylissäsi jonkun ruumis Mykkä niinkuin tulevaisuus Hiljainen kuin syntymä Hiljainen kuin syntymä Hiljainen kuin syntymä

Patsaaksi on kuivuttava Kuvaksi itsestään Jonka päähän seppelettä Sovitella voivat Patsaan sisällä on kello Hento, tiukkaan viritetty Kun se kerran liikahtaa Se puhkoo sydämen

Silloin tulet aavikon laitaan...

Kerto