Eläimet puhuvat täällä aivan lähellä unta lähellä yön mustaa täältä eivät muistot pakene avoimen portin pielessä seisoo tuntematon olento ihmisenmuotoinen, voimakas luista tehty ja hymyilee:

"Sinut on kutsuttu todistamaan unohtamaan muistojen voima laskeutumaan kuiluun ja tuomaan sieltä sieluntäysi elävää tulta"

"Mutta minä haluan tietää mitä sanojen takana on tämän huoneen seinien takana syvällä lumessa, kivessä, jäässä"

Otan varusteeni ja käyn, minun kirjani ja minun lihani eivät osaa luovuttaa tähän kylmyyden edessä

Ja kuuntele tähteinvälistä laulua, että kuinka minä sinua rakastan kuuntele tähteinvälistä laulua, että kuinka minä sinua rakastan kuuntele tarkoin, onko se totta

Sanojen takana, musiikin reunalla viipyvät vieraiden äänet outojen kasvien tuoksulla ei pääse tästä eteenpäin mutta tässä lähteminen on vasta edessä, vain lupaus ja lumi, joka peittää ruumiit on unessa naisen naurua

Ja kuuntele tähteinvälistä laulua...