keltaisena aamuna tämän kaltaisena aamuna kun huoneeni on kuollut, ikkuna sokea silmä vain juuri ylle asetellut vaatteet kovin väsyneet ja kynä tylsä, lyhyt käden jälki hataraa niin usein petin itseni liian monesti kaikki muut liian usein pidin elämää halpana syntymälahjana

Kerto: nyt lumi peittää tienoon, tuonen lintu vaappuu virtaan kylä hiljaa murenee ympärillä kirkkomaan

tuuli tunkee käytävillä takin läpi iholle nojaa päänsä voimattoman voimaa etsien kuivat lehdet, lukematta jääneet alla rapisee kun kuljen läpi tyhjyyteni tyhjän kaupungin

kirjaimet niin sekaisin, että luulevat itseään sanoiksi vain sen seikan vuoksi ovat vieretysten laulussa

Kerto 2x