Sen huoneen avaimet ja kirjojen välissä kuivattuja kukkia ja kuljettuja teitä niitä et käy

Ja kestää hyvin kauan kun kuivaat hiuksesi tuulessa tulkitset meren ääniä joka ei puhu sanoilla ei kuuntele

Kukaan ei ole yksin jokaisen luo on saapumassa kutsumatonna, aivan hiljaa tanssikaveri laihanlainen sanat vaan jäävät kynnykselle taas

En näitä ääniäsi näin saisi tulkita yksinkertaisuudesta aina yksinkertaisuuteen mieli vie

Se kovin pieni tila jonka minä tarvitsen on täällä katon alla peiton alla lähellä siipien havinaa

Kukaan ei ole yksin...