Vie kaikki muu, tää elämä oli tässä anna uus. Vie kaikki muu paitsi toivo. Miks nousta ku voimat on loppu ? Mitä tehä soita tänne joku. Kuiskaa jotain kivaa korvaa, leiki ystävää, oon niiku muutki, muuten mut salee hylätään. Istun kutos kerroksen ikkunalaudalla, mietin pitäiskö hypätä. Tippuu vapaasti ja antaa selkärangan maahan rymähtää joo. Kirjottaa kirje jonka toivon et sä ymmärrät. Miten en ikin oppinu olee, riittämättömyyden tunne päässä hokee, eikä sitä pysäytä mikään. Vaa koitin ottaa koko maailman mun sisään. Silti olin vaan sitä, sitä vitun minää joo, ei täst tuu vittu mitään. Jokanen hymy on mut unohtanu täm köyden varteen pujottanu.

Ulkopuolella omassa kehossa, suru kylpyä jokasessa pelossa, helvetti soikoon vie kaikki muu paitsi toivo. Missä pahan puun juuret on, tartu piruu sarvista ota komento. Helvetti soikoon vie kaikki muu paitsi toivo. Hengitys salpautuu, tää elämä oli tässä anna uus, vie kaikki muu, tää elämä oli tässä anna uus. Vie kaikki muu paitsi toivo

Vittu ku kaikki pelottaa, ulkona käyminen saa vaa enemmän sekoomaan ja huumeet ahistaa lisää, panen jotain muijaa, mut en saa siitä mitään. Silmät ei puhu, eikä kosketus tunnu. Tungin sormet suuhun, mut oksennus jäi kurkkuun. Nyt istun vaa mun wc lattialla toivon että äiti miettis voi lapsi parka. Tuijotan pöntön kantta ja kutsun jumalaa, auta mua nukahtaa ,vie mut mukanas. Siellä missä saatana on heitä vaikka samaan tuleen, kunhan ees jostain löytyis se oikee paikka mulle. Näin kerran kangastuksen minä ja mun perhe ehjänä, olin antanu anteeks ja rakastin elämää, ulkona kattilasta, mihin mut on keitetty mitä meist tuleekaan kun ikkunat on peitetty.