Kuka se on jota sä kutsut Ku öisin sun uniin tulee painajaisii Ja kuka on se jolt sä tuoksut Sekottuu limettii valkosiin valheisiin Tääl ei oo mieles mun nimi Ääneet et sano mut silti Mä nään sen kaiken sun silmist Päästät irti kun

Sun kuuluis pitää kii Mä oon se josta sun Pitäis saada perhosii Mun eikä jonkun toisen Sen kuuluis olla niin Miks mä en oo se Josta sä tunnet perhosii Sun kuuluis pitää kii Mä oon se josta sun Pitäis saada perhosii Mun eikä jonkun toisen Sen kuuluis olla niin Miks mä en oo se Josta sä tunnet perhosii

Tyynyllä huomaan toisen hiuksii Vaik annoin kaiken vaan Mitä pystyin antamaan Enää ei tarvii salassa kuiskii Ehkä siltä sä saat Sen mitä tarviitkaan Tääl ei oo mieles mun nimi Ääneen et sano mut silti Mä nään sen kaiken sun silmist Päästät irti kun

Sun kuuluis pitää kii Mä oon se josta sun Pitäis saada perhosii Mun eikä jonkun toisen Sen kuuluis olla niin Miks mä en oo se Josta sä tunnet perhosii Sun kuuluis pitää kii Mä oon se josta sun Pitäis saada perhosii Mun eikä jonkun toisen Sen kuuluis olla niin Miks mä en oo se Josta sä tunnet perhosii

Luulin et se mitä meil on Olis varmaa Mä annoin kaiken Mitä mä voin antaa Luulin et se mitä meil on Olis varmaa, varmaa, varmaa

Sun kuuluis pitää kii Mä oon se josta sun Pitäis saada perhosii Mun eikä jonkun toisen Sen kuuluis olla niin Miks mä en oo se Josta sä tunnet perhosii Sun kuuluis pitää kii Mä oon se josta sun Pitäis saada perhosii Mun eikä jonkun toisen Sen kuuluis olla niin Miks mä en oo se Josta sä tunnet perhosii